Ei tuu mittään- vai tulisko jollain konstin sittenkin?

Minäpystyvyydellä tarkoitetaan omaa arviota siitä, miten pystyy suoriutumaan erilaisista tehtävistä. Siinä on aika paljon samaa kuin minäkäsityksessä (oma käsitys siitä, millainen minä olen), mutta minäpystyvyys tähtää enemmän tulevaisuuteen ja on paremmin sidoksissa asiaan ja kulloiseenkin tilanteeseen.

Kun ihmisellä on hyvä minäpystyvyys, hän valitsee vaikeampia tehtäviä, uskoo onnistuvansa niissä ja myös onnistuu. Hyvä minäpystyvyys lisää motivaatiota ja sitoutumista toimia uuden tehtävän parissa. Huono minäpystyvyys näkyy päinvastaisena: ei uskota onnistumiseen, vältellään haasteellisia tehtäviä, luovutetaan heti alkuunsa eikä saavuteta omia kykyjä vastaavaa tulosta.

Terveyskäyttäytymisellä tarkoitetaan tekoja ja valintoja, joilla pyritään ylläpitämään ja parantamaan omaa terveyttämme. Millaisia ruokavalintoja teemme, miten harrastamme liikuntaa, pösyttelemmekö tupakkaa ja kuinka paljon kulutamme alkoholia - näihin asioihin liittyvät päätöksemme ja tekomme ovat terveyskäyttäytymistä. Terveyskäyttäytyminen voi olla tiedostettua, mutta se voi olla myös tiedostamatonta.

Yhdistämällä minäpystyvyys ja terveyskäyttäytyminen, voidaan selittää monta onnistunutta elämäntapamuutosta. Hyvällä minäpystyvyydellä tehdään suuret suunnitelmat, ollaan ihan varmoja niiden onnistumisesta ja sitten onnistutaan. Jos tulee vastoinkäymisiä, hyvän minäpystyvyyden avulla osataan etsiä vaihtoehto B ja jatkaa yritystä. Toisaalta matala minäpystyvyys aiheuttaa sen, että ei olla koko elämäntapamuutoksesta kovin kiinnostuneita (vaikka lääkäri sanoisi mitä) eikä olla valmiita ponnistelemaan asian eteen - kun kuitenkin jo etukäteen tiedetään yrityksen johtavan epäonnistumiseen.

Kaikkien osalta hyvää tässä hommassa on se, että minäpystyvyys ei ole pysyvä ominaisuus. Sitä voi kehittää ja parantaa. Minäpystyvyys nimittäin paranee hyvien kokemusten ja taitojen oppimisen myötä. Myönteinen palaute ja positiivisen mielialan ylläpitäminen auttaa, samoin stressinhallinnasta huolehtiminen. Joustava suhtautuminen omaan itseensä ja elämään, taito elää hetkessä murehtimatta mahdollista tulevaa epäonnistumista auttavat nekin rakentamaan parempaa minäpystyvyyttä. 

Kannattaa siis pysähtyä hetkeksi miettimään, miten itsellä on tapana suhtautua uusiin asioihin. Onko itsellä hyvä vai huono minäpystyvyys? Voisiko sitä mikä on, vielä vähän petrata?

Minäpystyvyydestä, psykologisesta joustavuudesta ja miten niihin vaikutetaan voit lukea lisää Outi Atkinin tuoreesta gradusta https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/69976/URN_NBN_fi_jyu-202006164209.pdf?sequence=-1&isAllowed=y