Toivoin synttärilahjaksi kahvikonetta ja sen sitten sainkin. Nyt tiristelen koneestani capuccinoa, lattea ja flat whitea vuoron perään. Alkuun tuli hiukan vatsan väänteitä, koska piti testata kaikki koneen sortimentit, mutta nyt alkaa tasapaino jo löytyä.
Kaurapuuro on hyvä aamupala, sopivilla höysteillä vielä parempi. Lisäämällä puurolautaselle - tai sen viereen - jotakin proteiinia, ateriasta tulee täyttävämpi ja pärjäät hyvin lounasaikaan saakka.
Kummallisesti taas tuli joulun jälkeen tarve tarkkailla syömisiä. Loppuvuosi on ollut kiireinen ja joulun aika siihen päälle on aiheuttanut kiristystä housun vyötärössä. Alkaa muuttua vanha vetoketjuvarmistuskonstikin tehottomaksi.
Olen tämän syksyn aikana lisännyt aamupalan määrää ja monipuolisuutta. Lisäksi olen jakanut sen kahdelle aterialle: suurin osa kotona ennen töihin lähtöä ja vähän lisää töissä aamupäiväkahvilla.
Tykkään käydä sienessä. Sienien syömisestä en niinkään. Ainakaan itse keräämiäni sieniä en aio syödä, paitsi kerran vuodessa kanttarelleja sipulin kanssa paistettuna. Toisten kokkailemia sieniruokia en ylenkatso.
Isäntä tuli eräänä päivänä töistä kotiin kainalossaan pussillinen sinisiä perunoita. Oli saanut ne eräältä asiakkaaltaan. Möykyillä oli kuulemma oikein nimikin, Violet Queen.
Tekstiä muokattu 11.8.2022. Alkuperäinen julkaisu 20.7.2021
Helteellä täytyy pitää huolta riittävästä nesteytyksestä. Mutta ei ole ihan se ja sama, mitä juot. Eikä sekään kuinka paljon.
Aloin pohtimaan omaa kalsiumin saantiani, varsinkin kun maitoa tulee juotua aika vähän. Perimmäinen syy pohdiskeluuni on luiden kunto ja terveys, kun tätä ikääkin tulee koko ajan lisää. (Onneksi sentään ikää tulee lisää, se toinen vaihtoehto olisikin aika paljon mälsempi.)
Proteiinin tarve päivässä on semmoiset 10-20% päivän kokonaisenergian tarpeesta. Grammoiksi muutettuna se on 1.1-1,3 grammaa painokiloa kohden. Suomalainen keskivertonainen painaa 72 kiloa, jolla proteiinin tarve on siis 79,2 - 93,6 grammaa päivässä.