Hölskypottu, Hyrskypottu, Kesäpottu, Hölskytysperunat sekä miksi uusia perunoita kannattaa syödä?

Hölskypotut ovat kuulemma vanha juttu, mutta sosiaalinen media on tehnyt niistä uudelleen hitin. Koska kuljen toisinaan vähän hitaalla, kokeilin niitä vasta tänä kesänä. Ja ovat ihan parhaita. Ensinnäkin maistuvat herkulliselle, ihan kesälle. Toinen hyvä syy tykätä niistä on se, että tässä on perunat ja soosi samassa paketissa. Pääsee helpolla.

Tästä innostuneena aloin tutkia peruna terveellisyyttä muutoinkin. Maalaisjärjellä ajatellen näitä hölskypottuja ei sentään kannata vedellä napaansa koko kesää eikä joka päivä. Mutta muuten peruna on kyllä kelpo ruokaa.

Miksi uusia perunoita kannattaa syödä?

Uusissa perunoissa on runsaasti C- ja B-vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineista kaliumia ja magnesiumia. Kuitua perunassa ei ole kovin paljoa, mutta kuitenkin enemmän kuin riisissä ja pastassa.

Perunassa (sekä uusissa että vanhoissa) erityisen hyvää on sen sisältämä resistentti tärkkelys. Se on tärkkelystä, joka ei imeydy elimistössä ja toimii siten kuidun tapaan. Hyvät suolistomikrobit käyttävät resistenttiä tärkkelystä ravinnokseen, mikä puolestaan edistää suoliston hyvinvointia.

Perunaruuissa on tärkeää kiinnittää huomiota ruuanvalmistustapaan ja annoskokoon. Peruna on terveellisintä keitettynä tai höyrytettynä ja mielellä kuorineen valmistettuna. Pottujen ravintoaineet nimittäin sijaitsevat pääosin kuoressa ja juuri sen alla. Kuori suojaa ravintoaineita kypsennyksen aikana ja syömällä perunat kuorineen, saa tietysti kerättyä hyvät asiat parhaiten talteen.

Kuumennuksen lisäksi säilytys tuhoaa perunan sisältämiä ravintoaineita. Kannattaakin suosia uutta perunaa silloin, kun sitä on tarjolla. Peruna on myös ekologista, erityisesti ollessaan kotimaista. Jos vielä saa lähellä viljeltyä, niin aina parempi.

Lautasmallia soveltaen ¼ lautasellista tulisi olla jotain hiilihydraattia. Suomalaisilla tämä osa on useimmin perunaa, riisiä tai pastaa. Näistä perunassa on kivennäis- ja hivenaineita sekä C-vitamiinia eniten, vähiten on puolestaan energiaa ja hiilihydraatteja. Proteiinia on eniten pastassa, kun taas riisissä ja perunassa sitä on melko lailla yhtä paljon.

Perunalastuissa, ranskanperunoissa, kermaperunoissa ja muissa perunakikkailluissa käytetään paljon rasvaa ja suolaa. Perunan terveellisyys menetetään siinä samalla. Eivät nämä hyrskypotutkaan ihan siitä terveellisemmästä päästä ole, mutta muutaman kerran kesässä ovat ihan hyvää herkkua. Eikä näitä pitkin vuotta voi valmistaakaan, uusien perunoiden aika kun on oikeastaan aika lyhyt.

Hölskypottu, Hyrskypottu, Kesäpottu, Hölskytysperunat valmistuu näin:

Pese perunat harjalla tai perunapesuhanskalla. Tai millä vaan teknisellä vekottimella. Paras kuulemani konsti on laittaa perunat vesiämpäriin ja pestä ne (uudella ja puhtaalla) vessaharjalla, joka on jollain konstilla kiinnitetty akkuporakoneeseen.

Keitä vesi ja laita kiehuvaan veteen ripaus suolaa (n. 1 tl litraan vettä)

Perunat kiehuvaan veteen ja keitä kypsiksi. Nyt ei tarvitse vaania haukkana niiden kypsyyttä, sillä ei haittaa, vaikka menisi vähän ylikypsiksikin.

Kaada vesi pois ja lisää kattilaan perunoiden päälle tillisilppua, sipulinvarsisilppua ja smetanaa/ ranskankermaa/tuorejuustoa.

Laita kansi kattilan päälle ja hölskytä niin peijakkaasti. Niin että perunat menevät osittain rikki. Mitään muusia niistä ei tarvitse tehdä.

Noin kiloon perunoita olen laittanut yhden pikkupurkin ranskankermaa tai n. puoli purkkia tuorejuustoa. Sipuli- ja tillisilppua noin desilitran verran. Näiden lisukkeiden määrän kanssa ei ole niin nokon nuukaa.

Ohjetta sopii kokeilla myös kukkakaalien, partasutien tai vihannessekoituksen kanssa. Hyvää tulee niistäkin.

Että ei muuta kuin kokeilemaan, jos ei ruoka vielä ole tuttu!

Kiitos, kun jaat ystävillesi: