Jos nukkuu pers homeessa kaksi yötä, niin lähteekö univelka?

Pers homeessa nukkuja vetelee sikeitä niin tehokkaasti, että pienempi maanjäristyskään ei tätä herätä. Kokemukseni mukaan ainakin nuoret miehet pystyvät tähän, mutta kyllä vanhemmatkin oikeissa olosuhteissa nukkuvat tosi sikeästi. Mutta auttaako tuo univelkaan?

Nukkumisessamme on kaksi yksilöllistä piirrettä: toinen on tarvitsemamme unen määrä ja toinen parhaan unen ajoittuminen vuorokauden eri kohtiin. Tämä jälkimmäinen tarkoittaa lähinnä sitä, olemmeko ilta- vai aamuihmisiä, vaiko jotain siltä väliltä. Perimä vaikuttaa suuresti siihen, kuinka paljon tarvitsemme unta ja milloin nukumme tai milloin haluttaisi nukkua. Nukahtamisen helppous tai vaikeus sekä unen pituus taas riippuvat paljolti sisäisestä kellostamme ja ruumiinlämmön vuorokausirytmistä.

Yöunen keskimääräinen pituus vaihtelee jossakin 7-9 tunnin välillä. Yksilöllisen unentarpeensa pystyy mittaamaan, mutta ilman sitäkin pystyy arvioimaan oman univajeensa. Nopeasti näkyviä univajeen merkkejä on väsymyksen lisäksi mm. heikentynyt keskittymiskyky, tarkkaavaisuuden huononeminen ja muistin pätkiminen. Tulee nälkä, makeanhimo kasvaa, vähän kaikki alkaa ärsyttämään. Paino nousee, kun syömisen hallinta häiriintyy ja ärsyttää lisää. Aamulla miettii, koska pääsee taas nukkumaan. Huonosti nukkuva pelkää vielä lisäksi tuleeko väsymyksestä huolimatta uni.

Sosiaalinen elämä, ympäröivä yhteiskunta ja työpaikan ajanseurantajärjestelmä häiritsevät sisäistä kelloa ja vuorokausirytmiä. Meidät ikään kuin pakotetaan tai vähintäänkin houkutellaan univajeeseen. On pakko kekkuloida myöhään hereillä ja aloittaa päivä liian aikaisin. Ja vaikka iltavirkkukin jaksaisi hyvin kekkuloida, aamulla kello soi silti yhtä aikaisin.

Muutaman yön univajeesta selviää nukkumalla. Viikolla kerätyn univelan kuittaamiseen ei riitä yksi yö, tarvitaan vähintään kaksi. Sen, riittikö kaksi yötä huomaa maanantaiaamuna kellon soidessa. Parhaiten univelan kuittaaminen onnistuu lomilla, jolloin loman alkupäivinä on mahdollisuus nukkua selvästi pidempään. Senkin kyllä huomaa, kun velka on kuittaantunut eikä enää väsytä kaiken aikaa.

Viikonlopun nukkumista voi häiritä moni asia. Usein suunnitellaan tekemistä, jota ei viikolla ehdi. Monet omiin tai perheen harrastuksiin liittyvät tapahtumat keskitetään viikonloppuihin. Viikolla tekemättömät huushollihommat pitää hoitaa tehdyiksi. Halutaan tehdä itselle mieluisia asioita tai vain viettää omaa rauhallista aikaa nukkumisen kustannuksella. Univelan kuittaamista voi estää myös alkoholi - se kun mielletään rentouttavaksi ja unta tuovaksi, mutta heikentää kuitenkin unen laatua.

Oman hyvinvointinsa vuoksi kannattaa järjestää asiansa niin, että pystyy nukkamaan pers homeessa. Ainakin kaksi yötä peräkkäin. Siihen tarvitaan riittävästi aikaa eikä rentoutuskeinona voi käyttää alkoholia. Ennen kaikkea univelan kuittaaminen edellyttää suunnitelmallisuutta. Joskus sitä varten pitää opetella sanomaan ei - kaikkeen ei voi yksi ihminen revetä.

Lähteitä:

 Partonen, T. 2017. Univelka johtaa terveysvaaroihin. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lis00205

Partonen, T. 2017. Yhä useampi on nykyään univelkainen. Duodecim Terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lis00208