Väsyttää, mutta ei nukuta

Katselin aktiivisuushärpäkkeeni raportista nukkumistietojani. Ensin tietysti piti synkronoida koko homma. Yhteys kun tahtoo aina välillä katketa ihan itsestään, mutta itsestään se ei kyllä palaudu.

Syvää unta pitäisi olla vähintään 20 % koko ajasta ja se tulisi painottua alkuyöhön. Heräämisiä ei ihan kauhean paljoa saisi olla, mielellään ei ollenkaan. Hereillä heittelehtimistä ei kaivata sitäkään, eikä koiran pissatusta ulkoilmassa tarvita senkään vertaa. Lisäksi pitää mennä ajoissa nukkumaan, että uniaikaa tulisi edes vähän riittävästi, kello kun soi kuitenkin liian aikaisin.

Ihanteita pitää olla, vaikka nukkumisasioissa ei ole syytä tavoitella sitä ihannetta. Pitää paremminkin löytää se itselle paras ja sopivin, joskus myös se itselle paras mahdollinen.

Unettomuuden syitä on mallinnettu useammasta lähtökohdasta. Yksi näistä on Spielmanin malli eli kolmen P:n malli. Spielmanin mukaan unettomuuden taustalla on altistavia tekijöitä, unettomuuden ilmaantumiseen tarvitaan laukaisevia tekijöitä ja unettomuuden pitkittymisen taustalla on ylläpitäviä tekijöitä.

Altistavia tekijöitä voivat olla perinnöllinen taipumus, vaikkapa aineenvaihdunnalliset tekijät tai vireyttä ylläpitävien välittäjäaineiden toiminta. Taipumus huolehtia ja murehtia kaikki maailman asiat voi olla altistava tekijä. Altistavia sosiaalisia tekijöitä voi olla kuorsaava puoliso tai epäsäännölliset työajat.

Vaikka altistavia tekijöitä olisi, kaikki eivät kärsi unettomuudesta tai unettomuus voi olla kausittaista. Altistavat tekijät eivät tuomitse ketään unettomaksi koko elämän ajaksi.

Unettomuuden alkamiseen tarvitaankin laukaiseva tekijä. Usein tällaisena voi toimia jokin elämäntilanteen muutos, pitkään jatkunut kuormitus tai kuormituksen päättyminen. Kun laukaiseva tekijä aiheuttaa unettomuutta, se ilmenee vaikeutena nukahtaa, liiallisina heräilyinä tai liian aikaisena aamuöisenä heräämisenä.

Altistavista ja laukaisevista tekijöistä ei aina seuraa pitkäaikaista unettomuutta, vaan sen ilmaantumiseen tarvitaan ylläpitävä tekijä. Spielmanin mallin mukaan unettomuutta ylläpitää unettoman ihmisen toiminta kompensoidakseen unettomuudesta johtuvaa haittaa. Tyypillinen tällainen kompensointikeino on vuoteessa valveilla vietetty aika - maataan, kieritellään, katsotaan kelloa, ajatellaan vaikka mitä ja odotetaan unta. Siinä sitten unta odotellessa ehdollistutaan unettomuuteen.

Unettomuuden lääkkeetön hoito pyrkii purkamaan ylivireystekijöitä. Kun ihminen tunnistaa omat haitalliset asenteensa ja uskomuksensa, on mahdollista sammuttaa negatiivista uneen liittyvää ajatuskehää. Tavoitteena on joustavampi asenne elämään ja nukkumiseen. Pyrkimys siihen itselle parhaaseen mahdolliseen uneen.

Niin - oma rannehärpäkkeeni oli huomannut, että jos unohtaa käyttää koiran illalla ulkona, seuraa hypnogrammiin punaista söherrystä klo 2.00 aamuyöstä ja jos juo illalla viisi lasia vettä, herää aamulta viideltä itse pissalle. Fiksu vekotin - ihmekös jos väsyttää.