Tiedätkö mikä on riskisi sairastua aivohalvaukseen tai saada sykäri?

Sydän - ja verenkiertoelinten sairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy. Näin on edelleen, vaikkakin kuolleisuus näihin tauteihin on vähentynyt paljon sitten 1970 -luvun.

Sitäpä ei onneksi tiedä, mihin syyhyn itse sitten lopulta pötkähtää ja hyvä näin. Oikeastaan sydän- ja verisuonisairauksien kohdalla ei pitäisikään niin ajatella tuota päätepysäkkiä, vaan paremminkin tuon sortin sairauksien aiheuttamaa harmia muutoin.

Jos nimittäin huono tuuri iskee tai peräti itse aiheuttaa itselleen vaikkapa kunnon sydämen vajaatoiminnan, rajoittaa se elämää aika tavalla: tuolloin ei enää jaksakaan tehdä niitä asioita, joita haluaisi. Tai helteellä on turvoksissa kuin uimarengas ja kesästä nauttiminen ei tule kuuloonkaan.

Aivohalvaus voi sekin työntää kapuloita rattaisiin. Huonolla tuurilla aivoverisuonitukoksen jälkeen ei pysty kommunikoimaan toisten kanssa tai toinen puoli kropasta sanoo työehtosopimuksensa kokonaan irti.

Tiedätkö mikä on riskisi sairastua aivohalvaukseen tai saada sykäri? 

Ihmisen ei ole mitään syytä pelätä pahinta ja odottaa vielä pahempaa. Jos oikein alkaa puntaroida kaikkia epäonnen mahdollisuuksia, sekoaa pää. Vähintään iskee ahdistus ja masennus.

Tästä syystä onkin viisaampaa pitää elämäntavoistaan edes jonkinlaista huolta, pyrkiä elämään terveellisesti ja vähentää sairastumisen riskiään. Ja jos sitten sairaus on jo iskenyt, sen mahdollisimman hyvä hoito on tärkeää.

Terveellinen elämä puolestaan vaatii opettelua ja motivaatiota. On myös hyvä huomata, että elämäntapojen suhteen täydellistä ei ole määritelty eikä sitä siis kannata tavoitellakaan. Yhtä lailla kuin epäterveelliset elämäntavat myös turha niuhottaminen terveellisyyden kanssa on huono asia.

Riskitekijöitä on useita

Sydän- ja verisuonisairauksilla on tiettyjä riskitekijöitä. Sukurasitus on näistä se, johon et voi itse vaikuttaa. Verenpaine- ja rasva-arvoihisi voit terveellisillä elämäntavoilla vaikuttaa jossain määrin. 

Useassa tapauksessa, toki ei aina,  kakkostyypin diabetekseen puhkeamiseen pystyy itse vaikuttamaan tai ainakin siirtämään sairauden alkua vuosilla eteenpäin. Tupakointiin taas voi vaikuttaa kovastikin paljon ihan itse.

Joskus sairaus sitten vaan tulee terveellisistä elämäntavoista huolimatta. Tällöinkin hyvällä hoidolla pystyy vaikuttamaan sairauden etenemiseen ja pienentämään riskiä sairastua muihin sydän- ja verisuonisairauksiin.

Omien riskitekijöiden tunteminen motivoi terveellisiin elämäntapoihin

Oman sairastumisriskin tietäminen on yksi keino pitää terveellisen elämisen motivaatiota yllä. Kun näkee oman riskinsä lukuina ja yhdistää siihen halun elää täysipainoista elämää, niin kummasti alkaa lenkkeily maistua ja kaupan kiusauksia on helpompi ohittaa.

Itse käytän elintapaohjauksen apuna useasti Finriskilaskuria, jonka avulla pystyy arvioimaan omaa sairastumisriskiään. Näytän tässä jutussa laskurin toimintatavan sekä miten sillä pystyy kikkailemaan erilaisia tulevaisuudenvisioita numeroiksi.

Laskuri on kehitetty ja sitä ylläpitää Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. Se perustuu ja sen riskitekijätiedot tulevat suomalaisesta FINRISKI- tutkimusaineistosta.

Finriskilaskurin taustalla on suomalainen geeniperimä ja aineisto tietää suomalaisten suosiman ruokavalion ja muutoinkin elämämme näillä leveysasteilla. Juuri kohdilleen osuvan tausta-aineiston vuoksi Finriskilaskuri onkin niin sopiva juuri meille suomalaisille.

Mitä Finriskilaskuri näyttää

Laskuri laskee riskisi sairastua

• sairastua sydäninfarktiin
• sairastua vakavaan aivoverenkiertohäiriöön
• näiden yhteisen riskin eli riskisi saada jompikumpi näistä sairauksista.

Taustatiedoiksi se tarvitsee

• sukupuolesi
• ikäsi
• kokonaiskolesteroliarvosi
• HDL-kolesteroliarvosi
• tupakoitko tällä hetkellä
• systolisen verenpaineesi arvo (korkeampi arvo kahdesta verenpainearvosta, matalampi on diastolinen verenpaine)
• sairastatko diabetesta (aikuis- tai nuoruusiän diabetes)
• onko jompikumpi vanhemmistasi sairastanut sydäninfarktin alle 60-vuotiaana
• onko jompikumpi vanhemmistasi sairastanut aivohalvauksen alle 75-vuotiaana.

Näin pystyt laskemaan oman sairastumisriskisi Finriskilaskurilla

• ihan ensin mittaa verenpaineesi ja etsi jostakin (OmaKannasta esimerkiksi) viimeisimmät labratuloksesi rasva-arvojen osalta
• sen jälkeen laitat omat tietosi laatikoihin

• ja sitten lukemaan tuloksia:
• oman riskisi sairastua sydäninfarktiin/ sepelvaltimotautiin tai aivohalvaukseen näet punaisesta pylväästä. Sinisessä pylväässä on samanikäiset ilman riskitekijöitä. Kolmas, keltainen pylväs kertoo sinun ikäistesi tilanteen keskimäärin
• Riski alkaa olla merkittävä, kun se ylittää 10 % rajan

10 prosentin riski tarkoittaa siis sitä, että otettaessa 10 henkilöä samoilla riskitekijöillä, heistä todennäköisesti yksi sairastuu 1-10 vuoden sisällä.

Tuo 10 % ei kuulosta vielä äkkiseltään pahalta, vaikka merkittävä riski onkin. Jos sitten riskisi on 25 prosenttia, viidestä kaksi sairastuu. Kun riski on 50%, pelataan jo venäläistä rulettia.

Kun olet saanut riskisi laskettua, alkaa kikkailu: Kokeile, mitä tapahtuu kun muutat ikääsi kymmenen vuotta vanhemmaksi. Mitä tapahtuu riskille, mikäli alkaisit tupakoimaan tai sairastuisit diabetekseen? Entä mitä vaikuttaa kolesteroliarvojen huononeminen parilla numerolla?

Alla olevaan kuvaan lisäsin äskeisen 50-vuotiaan naishenkilön ikään kymmen vuotta lisää. Aika kuluu nopeasti ja siinä samalla testihenkilölleni oli puhjennut diabetes. Sairastumisriski on nyt aivan toista luokkaa, mennään selvästi 10% riskirajan yli.

Toisaalta laskurin avulla voi tyynnyttää mieltään. Kun näkee oman riskinsä olevan pieni, voi jatkaa nykyisillä terveellisillä elämäntavoilla. Turhan nipottamisen voi jättää aloittamatta.

Itseäni motivoi terveellisempään elämään juurikin se, kun näkee riskitekijöitään lukuina. Saman olen huomannut toimivan monille asiakkailleni.

Oman riskisi pääset laskemaan täältä:

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00917/riskilaskuri-sydaninfarkti-ja-aivohalvaus

Jos tulokset eivät miellyttäneet, käy lukemassa tämä: Nämä viisi asiaa on oltava kunnossa, kun muuttaa elämäntapojaan! 

Jos tästä oli hyötyä, jaa juttu ystävillesikin alla olevien kuvakkeiden avulla