Tiesitkö tämän pääsiäisestä?

06.04.2023

Tutkailin vähän Kustaa Vilkunan ajantietoa sekä netin ihmeellistä maailmaa. Ja opin uutta pääsiäisestä.Ensinnäkin kaikista trulleista, piruista, luudalla lentävistä noita-akoista ja taikomisista huolimatta suomalainen pääsiäinen on alun perin puhtaasti kirkollinen juhla.

Ihan virallisesti pääsiäistä on meillä vietetty yhtä kauan kuin olemme kristinuskosta jotain tienneet. Mutta ennen kristinuskoakin on johonkin uskottu ja niinhän siinä sitten meni pääsiäisen kanssa jauhot ja vellit sekaisin.

Sana pääsiäinen on ihan meidän omamme, ei mikään ruotsalainen lainasana. Se tulee sanasta "päästä" ja tarkoittaa päivää, jolloin Kristus pääsi haudasta ja Tuonelan vankeudesta. Rahvas taas pääsi paastosta ja sai jälleen syödä lihaa ja muutenkin paremmin.

Tosin suomalaisten kohdalla pääsiäinen sattuu vuodenkierron osalta harmittavasti vuoden kurjimpaan aikaan: lihavarastot oli syöty talven aikana ja luonto ei vielä tarjonnut uutta satoa. Mutta siitä huolimatta pöytään yritettiin kehitellä vähän parempaa syötävää.

Pääsiäisviikko alkaa palmusunnuntaista.

Tuolloin lapset käyvät edelleenkin virpomassa naapurustoa ja toivottamassa hyvää onnea ja terveyttä.

Virpomisoksat kuvastavat palmunoksia, joilla tervehdittiin Jeesusta tämän ratsastaessa Jerusalemiin. Ja mitäs muuta kaunista meillä täällä tuohon vuodenaikaan on, kuin pajunkissat, eli niitähän sitten meillä käytetään.Suomalaiset ovat ennustaneet tulevan kesän säätä jos vaikka mistä.

Palmusunnuntai osoittautui erityisen hyväksi tulevan kesän sadon onnistumisen arviointipäiväksi: jos on kaunis sää, niin ohra ja papu menestyvät tulevana kesänä.

Malkamaanantaina pohditaan, miksi on helpompi huomata rikka toisen silmässä kuin malka omassa. Näin myös Jeesuksen kohdalla tapahtui – syytöntä syytettiin. Uskoi sitten mihin hyvänsä, malkamaanantain sanoma sopii edelleen meille jokaiselle.

Tikkutiistaina suomalaiset vuolivat sytykkeitä tulevalle vuodelle. Tuolloin niistä tuli erityisen hyviä. Nykyään voi ostaa valmiit sytykkeet joulumyyjäisistä ja toivoa satsin kestävän koko vuoden.

Kellokeskiviikkona laitettiin kello lehmän kaulaan. Todennäköisesti tässä ennakoitiin karjan ulos päästämistä – eikös ne lehmänkellot helpottaneet karjan paikantamista laitumelta? 

Ei kovin kristillisiä hommia nuo, mutta kun koko ajan samalla vältti hauskanpitoa ja nauramista, niin pääsi taas piinaviikon tunnelmaan.Näillä eväillä alkuviikko.

Loppuviikosta sitten räjähtää, kun päästään kiirastorstaihin, pitkäperjantaihin ja pääsiäispyhien ruokapöytään ja pääsiäisvalkeille.

Kiirastorstaina oli aika ajaa kiira ulos pihoilta ja kartanoilta. Sopi vaikka tökätä vanha luuta tervaan ja laittaa se palamaan. Sitten juosta taloa myötä- ja vastapäivään huutaen ja melskaten.

Toimitusta tehosti, jos laittoi tervatynnyrin palamaan kelkkaan, lastasi kelkan täyteen kaiken maailman romua ja päälle viikatteen, jonka terä laahaa maata.

Hiukan hankalaa tosin, kun maa on usein jo sula eikä kelkka luista. Mutta ehkä vaikutus onkin parempi, kun kivet vaan sinkoilevat. Kiira sitten taas on paha olento, joka joskus muuttaa talon nurkkiin asumaan – tottahan siitä oli eroon päästävä.

Kiirastorstaina siis siivottiin talo pahoista hengistä. Muutenkin tuo päivä piti pyhittää suursiivoukselle. Siivottiin asunto ja nurkat, käytiin itsekin saunassa ja pestiin hiukset, leikattiin kynnet ja vaihdettiin tietysti puhtaat vaatteet. Kristilliseltä kannalta puhdistauduttiin synneistä ja katumuksen jälkeen saatiin synninpäästö.

Kiirastorstain jälkeen tulee pitkäperjantai. Tuona päivänä piti elää kuin pahimpaan korona-aikaan: pysyä kotona eikä saanut käydä edes tulitikkuja lainaamassa naapurista. Ja piti paheksua syvästi, jos joku liikkui kylätiellä.

Jos sosiaalinen media olisi ollut sata vuotta sitten olemassa, netissä surffaaminen olisi ilman muuta kielletty. Lapset piti piiskata heti aamutuimaan – tämä tapa on ollut ihan oikeasti olemassa. Kurittamalla muistui paremmin mieleen Kristuksen kärsimykset.

Oppia kärsimyksestä saattoi tehostaa pitämällä perhettä nälässä koko päivän. Tapa on Kustaa Vilkunan mukaan tullut meille Ruotsista ja Saksasta. Onneksi nykypäivänä ei eläytyminen Kristuksen kärsimykseen ole yhtä pyyteetöntä – kauhistuttaa ihan entisajan elo.

Pitkäperjantai oli otollista aikaa kaikelle noituudelle ja pahoille töille. Pahat henget leikkelivät karvatupsuja ja nahanpaloja toisten lampaista tai lehmistä ja tekivät kaikenlaista pikkupahaa ja jäynää. Tarkoitus oli tuottaa toisen karjalle epäonnea ja vastaavasti itselle hyötyä. 

Tätä mellastusta riitti pitkäperjantaille ja vielä seuraavallekin päivälle, lankalauantaille. Lankalauantain iltayönä kuunneltiin enteitä: kolmen tien risteyksessä saattoi kuulla ääniä salaperäisten henkien ruumiskirstun teosta. Äänet tulivat lautojen pinoamisesta, kirveen iskuista ja arkunnaulojen takomisesta. Hyytävää.

Loppuviikon öinä lenteli (t)rulleja ihan sakeana taivaalla. Enimmäkseen kyllä Länsi-Suomessa ja Pohjanmaan taivaalla. Ihan varmuutta ei ole, keitä nämä lentelijät olivat, mutta todennäköisemmin pahansuopia, pirullisia vanhoja ämmiä. 

Alun perin nämä pahalaiset lensivät meille Ruotsista, Saksasta ja Englannista.Mutta konstit oli vastapuolellakin: poltettiin mm. pääsiäisvalkeita ja peloteltiin pahoja henkiä pois. Valkeasta piti tehdä iso ja savuava, siksi poltettiin mm. tervapyttyjä ja katajanoksia.

Enää ei valkeita polteta trullien vuoksi, mutta edelleen pimeät kevätyöt ovat oivallista aikaa polttaa tulia ja viettää yhteistä aikaa. Tähän vuodenaikaan ei tarvita edes palokuntaa jälkisammutustöissä. Suomalaiset pääsisäisvalkeat ovat roihunneet useimmin Pohjanmaalla ja siellä niitä poltetaan edelleenkin.

Pääsiäisaamun aurinko nousee tanssien. Se iloitsee Kristuksen ylösnousemuksen vuoksi. Tämän lisäksi kirkas aamu ja auringon säteet ennustivat hyvää satoa tulevalle kesälle.

Pääsiäispäivään liittyy paljon muitakin ennustuksia: ennustettiin esimerkiksi käärmeiden luikertelua pihassa, ötököiden ja kärpästen määrää ja muita arkielämän tärkeitä asioita.

Pääsiäispäivänä päättyi paasto ja keittiössä käytettiin kekseliäisyyttä. Syötiin viimeiset syysteurastusten rippeet. Luultavasti navetassa ensimmäisiä poikimisia oli jo ohi, joten ternimaitoa tai maitoa yleensäkin oli taas enemmän.

Kanatkin alkoivat pääsiäisen aikaan jälleen pyöräytellä munia. Ihan siitä ilosta, että olivat jo nähneet vilauksen keväästä. Ja mämmiä, sitä on tehty jo aikojen alussa, eikä siihen kovin kummoisia raaka-aineita tulekaan.

Nuoriso elää muustakin kuin ruuasta, kaikenlainen yhdessäolo oli tervetullutta pimeän talven jälkeen. Pääsiäisenä kokoonnuttiin keinulle, pidettiin tansseja ja tutustuttiin toisiin.

Ilo alkoi palata pitkän talven jälkeen ja luvallisesta yhdessäolosta otettiin kaikki irti. Töiden puolestakin pääsiäisen aika oli hiukan vapaampaa: ei tarvitse taistella pimeydessä, pakkasessa ja kylmässä, toisaalta kesän työkiireet eivät vielä painaneet päälle.

Kustaa Vilkuna ei kerro erikseen toisen pääsiäispäivän vietosta. Oletetaan, että nuoriso jatkoi samaa iloista menoa kaksi päivää. Oikeasti ja virallisesti ensimmäinen pääsiäispäivä on Kristuksen ylösnousemuksen juhla ja toisena pääsiäispäivänä muistetaan Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille.

Ihan sama tiesitkö jo nämä asia pääsiäisestä. Tätä keväistä juhla-aikaa ja muutamaa ylimääräistä vapaapäivää sopiin onneksi viettää ihan kuinka itse tahtoo.

Vaikka ovathan vanhat tavat ja perinteet ihan mukavia. Ainakin silloin, kun niitä ei tarvitse noudattaa. Niistä voi myös poimia omaan käyttöönsä parhaat.

Itse ajattelin kokeilla tänä vuonna luudalla lentämistä. Siitäkin huolimatta, että noita-akat ovat muuttuneet ihan nössöiksi. Kiitos vissiinkin vaihdevuosien hormonikorvaushoidoille.

Oikein mukavaa pääsiäisen aikaa, vietit sen sitten ihan kuinka tahansa!


Yllä olevasta painikkeesta voit tilata sähköpostiisi ilmoituksen aina kun uusi blogiteksti julkaistaan. En lähettele muita markkinointi- tai myyntiviestejä enkä tuki niillä sähköpostiasi.

Tykkään kovasti, jos jaat postauksen kavereillesikin. Alla olevat linkit auttavat jakamisessa: